Tietoa long covidin oireista

Pitkittyneestä koronataudista eli long covidista voidaan puhua, kun sairaus on kestänyt vähintään kaksi kuukautta eikä oireille ole löydettävissä muita syitä. Oireet voivat alkaa myös viivästyneesti eli primääritartunta voi mennä ohi lievin oirein, mutta silti ihminen saattaa sairastua myöhemmin long covidiin. Pitkittyneen koronataudin aiheuttajaa ei valitettavasti vielä tiedetä, mutta tutkimuksia tulee koko ajan lisää. Se kuitenkin tiedetään, että mekanismeja on monta: ei siis ole olemassa vain yhtä long covidia vaan kyseessä on oireyhtymä, jolla on erilaisia muotoja. Koronavirus aiheuttaa tulehdustilan useissa elimissä, ja seurauksena on pitkittyneen tulehduksen, kudosvaurion ja immuunipuolustuksen häiriö, johon voi liittyä sekä veren hyytymisen että hermoston säätelyn häiriöitä.

Pitkittyneestä koronataudista eli long covidista on tehty tuhansia kansainvälisiä tutkimuksia: tieteellisiä julkaisuja on nyt syyskuussa 2022 noin 14 000 kpl ja joka päivä julkaistaan uusia. Tutkimuksista yli tuhat on toisistaan täysin riippumattomia, vertaisarvioituja tutkimuksia, jotka on julkaistu lääketieteen laadukkaimmissa julkaisuissa, kuten The Lancetissa, British Medical Journalissa (BMJ) jne. Pelkästään systemaattisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin kelpuutettuja epidemiologisia tutkimuksia on yli 500kpl.

Yleisimmät pitkittyneen koronataudin oireet:

  • syvä uupumus, fatiikki (väsyvyys tai väsyminen, joka ei poistu nukkumalla)
  • autonomisen hermoston oireet (mm. erittäin runsas hikoilu ilman näennäistä syytä, sydämen takykardia- eli tiheälyöntisyyskohtaukset, verenpaineen heittely…)
  • Kognitiiviset oireet (mm. muistiongelmat, etenkin lähimuistin heikentyminen, aivosumu eli keskittymiskyvyn vaikeus ja tiedonkäsittelyn hitaus)
  • unettomuus tai muut uniongelmat (esim. todella realistiset painajaiset)
  • heikentynyt rasituksensieto (PEM-oire eli Post-Exertional Malaise)
  • nivel- ja lihaskivut (varsinkin alaselän ja pohkeiden särky ovat tyypillisiä)
  • hengenahdistus (esim. painon tunne rinnalla)
  • haju- ja makuaistin häiriöt (monet haistavat esim. savun hajun aiheetta)
  • päänsärky
  • rytmihäiriöt, muut sydäntuntemukset
  • vatsakivut
  • närästys, ripuli, ummetus ja muut suolen toiminnan häiriöt
  • virtsaamishäiriöt (yleisimmin tiheä virtsaamisen tarve)
  • silmien sidekalvon punoitus
  • iho-oireet (mm. rakkulat, urtikaria…)

Oirekirjo on siis hyvin laaja ja se tekee myös sairauden tunnistamisen vaikeaksi.

Kuten yllä mainittiin, on pitkittyneellä koronataudilla useita mekanismeja: ei siis ole olemassa vain yhtä long covidia vaan kyseessä on oireyhtymä, joka ilmenee eri ihmisillä eri tavoin. Koronavirus aiheuttaa tulehdustilan useissa elimissä, ja seurauksena on pitkittyneen tulehduksen, kudosvaurion ja immuunipuolustuksen häiriö, johon voi liittyä sekä veren hyytymisen että hermoston säätelyn häiriöitä. Varsinkin ne pitkittyneestä koronataudista kärsivät ihmiset, joilla on PEM-oire eli vointi heikkenee rasituksen (fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen) jälkeen, muistuttaa sairaus ME/CFS:ää eli myalgista enkefalomyeliittiä (huono suomennos tälle on “krooninen väsymysoireyhtymä”). Lisätietoa ME:stä löytää esimerkiksi SLME:n eli Suomen Lääketieteellisen ME/CFS -yhdistyksen sivuilta. Erityisesti sivu “Mikä on ME/CFS?” kannattaa lukea, samoin sivu, jolla käsitellään long covidin ja ME/CFS:n yhteyttä.

Jos kärsit heikentyneestä rasituksensiedosta eli PEM-oireesta, on erityisen tärkeää kuunnella kehon viestejä eikä yrittää liikaa. PEM-oireesta kärsivän kannattaa ottaa käyttöön Pacing-menetelmä, joka tarkoittaa aktiivisuuden rytmitystä. Se koskee ihan kaikkea aktiivisuutta eli fyysisen, kognitiivisen, emotionaalisen ja sosiaalisen aktiivisuuden sekä unen ja levon toimintoja eli konkreettisesti saatat jaksaa tehdä päivän töitä, mutta muu aika päivästä menee lepoon. Tai vastaavasti jos harrastat liikuntaa, kannattaa rytmittää päivä niin, että ennen ja jälkeen tekemisen saat riittävästi lepoa. Rytmitys tarkoittaa käytännössä toimintatapoja, jotka kannustavat potilaita toimimaan oman toimintakykynsä rajoissa ja tämän oman toimintakyvyn saa selville niin, että seuraa vointiaan ja pitää päiväkirjaa siitä, millaisesta tekemisestä vointi romahtaa ja mitä keho jaksaa tehdä. Lisätietoa Pacing-metodista löytyy täältä.