Kannanotot

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden hoidon ja kuntoutuksen tulee perustua tutkimusnäyttöön

Me, Suomen Covid -yhdistys ry ja sen edustajat, vaadimme pikaisia toimia long covidiin sairastuneiden asianmukaisen arvioinnin ja hoidon turvaamiseksi Suomessa.

Tilanne Suomessa neljän vuoden jälkeen

Koronaviruspandemia saavutti Suomen rytinällä maaliskuun puolivälissä 2020, jolloin ensimmäinen virusaalto rantautui Suomeen. Neljän vuoden aikana on nähty lukuisia eri virusvariantteja ja todennäköisesti suurin osa väestöstä on sairastanut SARS-CoV-2-virusinfektion, monet useita kertoja. Osa sairastuneista kärsii pitkittyneistä oireista, ja pisimmillään oireilu on voinut kestää jopa neljä vuotta. Oireita ovat muun muassa voimakas uupumus, hengenahdistus, aivosumu sekä monet muut neurologiset oireet. Arviot long covidiin sairastuneiden määristä vaihtelevat muutamista prosenteista kymmeniin prosentteihin. Naturessa 2023 julkaistussa katsauksessa todetaan vähintään 65 miljoonan ihmisen sairastuneen maailmanlaajuisesti (Davis et al.). Virallisen long covid -diagnoosin oli Suomessa saanut vuoden 2022 syyskuuhun mennessä 21 000 henkilöä (THL). Todellinen määrä voi tänä päivänä olla huomattavasti tilastoitua suurempi, sillä virallista diagnoosia on ollut vaikea saada. Lisäksi moni sairastunut ei ymmärrä yhdistää toisinaan epämääräisiltä tuntuvia oireita sairastettuun koronavirustautiin. Erityisen hankala diagnosointi on lasten ja ikäihmisten osalta, sillä heidän voi olla haastavaa kuvailla oireita ja saada tietoa long covidista.

Suomessa long covidin hoidossa on puuttunut yhtenäinen tunnistus- ja hoitokäytäntö, eikä julkista, moniäänistä keskustelua ole juuri käyty. Elokuussa 2021 asetettiin STM:n päätöksellä kansallinen long covid -asiantuntijaryhmä, jonka toiminta päättyi jo vuoden 2022 lopussa. Helsingissä aloitti long covid -klinikka 2021, mutta toiminta on jo viime vuonna sulautettu osaksi Pitkäaikaisten oireiden kuntoutuspoliklinikkaa. Julkinen puhe long covidista käydään 2-3 terveydenhuollon edustajan suulla.

Lupaavia kansainvälisiä tutkimuksia

Pitkään koronaan sairastumisen syntymekanismit ovat vielä jossain määrin epäselviä, mutta koronan tiedetään aiheuttavan muun muassa mitokondrioiden toimintahäiriöitä, veren hyytymisen häiriöitä, hermovaurioita ja autoimmuunireaktioita. Viimeisen vuoden aikana on saatu yhä enemmän tutkimusnäyttöä elimistön niin kutsutusta virusvarastosta ja virusta on löydetty sairastuneiden kudoksista jopa kuukausia taudin akuutin vaiheen jälkeen (Chen et al.; Proal et al.). Useita fysiologisia solutasojen muutoksia on löytynyt jo yli vuosi sitten (Davis et al.). Helmikuussa julkaistu tutkimusartikkeli listaa useita mahdollisia juurisyitä tautiin (Al-Aly & Topol) ja toinen lupailee mahdollista diagnostiikkaa (Cervia-Hasler). Myös Medscape julkaisi optimistisia ennustuksia long covidin hoitoon vuodelle 2024. Suurin osa fysiologisista toimintahäiriöistä ei ole löydettävissä niissä tutkimuksissa, joita Suomen terveydenhuollossa tällä hetkellä tehdään potilaille rutiinisti. Näin saattaa siis saada vaikutelman, että oireille ei löydy biologista syytä, vaikka sellainen uusimman tieteellisen tutkimustiedon mukaan olisi todennäköinen.

Pitkittyneen koronan hoito ja seuraukset

Maailmalla on ollut käytössä erilaisia lääkehoitoja ja menetelmiä long covidin hoitoon, mutta konsensusta parhaasta hoitokäytännöstä ei ole vielä löytynyt. Toipumista on kuitenkin mahdollista nopeuttaa ja oireisiin saada helpotusta. Monet potilaat ovat kokeneet saavansa apua lääkehoidolla, kuten naltrexonilla ja pitkävaikutteisilla beetasalpaajilla. Lääkkeettömistä hoidoista pacing eli aktiivisuuden rytmitys helpottaa erityisesti dysautonomiasta ja PEM-oireista kärsivien arkea. Antiviruslääkkeitä ei ole Suomessa ollut laajassa käytössä missään pandemian vaiheessa, ja lääkkeitä oireiden hoitoonkin on annettu vain hyvin harvoille. Hoitamattomuuden seurauksena pitkän koronan vaikutukset heijastuvat työ- ja perhe-elämään sekä opiskeluihin. Nuoria ja työikäisiä ihmisiä on kokonaan tai osittain työ- tai opiskelukyvyttöminä toimintakyvyn heikkenemisen ja hankalien oireiden vuoksi. Suomen Covid -yhdistys kysyi vertaistukiryhmässä kokemuksia pitkän koronan hoidosta sekä julkisella että yksityisellä puolella. Julkisella sektorilla saatuun hoitoon oli tyytymätön tai melko tyytymätön lähes puolet (46%) 149 vastaajasta, ja vain 9% vastasi olevansa melko tyytyväinen tai tyytyväinen. Yksityisellä sektorilla jälkimmäisten osuus oli hieman suurempi eli 29%. Potilaiden kokemuksia ovat leimanneet hoitohenkilöstön tiedon puute taudin vakavuudesta, oirekirjosta tai ylipäätään sen olemassaolosta. Vertaistukiryhmissä toistuvat tarinat siitä miten oireita vähätellään tai diagnosoidaan mielenterveysongelmiksi. Moni jää siis pelkän vertaistuen varaan yrittäessään toipua elämää merkittävästi haittaavasta sairaudesta. Yhteiskunnan ja terveydenhuoltosektorin asenteesta kertoo jotain sekin, että monessa muussa maassa covid-yhdistyksissä toimii lääkäreitä vapaaehtoispohjalta, mutta Suomessa terveyden- ja hoitoalan ammattilaiset eivät uskalla avoimesti kertoa sairastavansa pitkittynyttä koronavirustautia.

Pitkään koronaan sairastuneiden määrä tulee mahdollisesti vielä kasvamaan uusien tartuntojen myötä. Jo 2022 tutkijat ja media ovat varoittaneet kytevästä kriisistä (Reuters, 2022). Jokaisen nykyisen ja tulevan variantin vaikutus long covidin syntyyn tai sen pitkittymiseen on kuitenkin vielä epäselvä. Myös Euroopan parlamentin päätöslauselma heinäkuulta 2023 huomauttaa, että potilaat kaipaavat kipeästi diagnooseja ja hoitoa ja muistuttaa long covidin vaikutuksesta taloudelle sairastuneiden joutuessa sivuun työelämästä sekä tarpeesta luoda akuutin infektion jälkeistä oireyhtymää koskeva strategia, jolla puututaan kokonaisvaltaisesti infektion jälkeisen kroonisen taudin uhkaan. Vaadimme pikaisia toimia long covidiin sairastuneiden asianmukaisen arvioinnin ja hoidon turvaamiseksi Suomessa. Terveyspalveluissa henkilökunta tulee kouluttaa tunnistamaan ja arvioimaan long covidin oireita. Lääkkeelliset ja lääkkeettömät hoidot on otettava tasa-arvoisesti käyttöön koko maassa ja sekä hoidossa että taudin tunnistamisessa on hyödynnettävä uusinta tutkimustietoa. Sairastuneilla on oikeus asianmukaiseen diagnoosiin, hoitoon ja toimeentuloon. Huonon, vääränlaisen ja tehottoman hoidon kustannukset tulevat pidemmällä aikavälillä sekä taloudellisesti että inhimillisesti kalliiksi.

Lähteet:

Al-Aly, Ziyad & Topol, Eric. 2024. Solving the puzzle of Long Covid. Julkaisulinkki: https://www.science.org/doi/10.1126/science.adl0867 (luettu 7.3.2024)

Cervia-Hasler, Carlo et al. 2024. Persistent complement dysregulation with signs of thromboinflammation in active Long Covid. Julkaisulinkki: https://www.science.org/doi/10.1126/science.adg7942 (luettu 7.3.2024)

Chen, Benjamin, et al. 2023. Viral persistence, reactivation, and mechanisms of long COVID. Julkaisulinkki: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10159620/ (luettu 18.2.2024)

Davis, Hannah E. et al. 2023. Long COVID: major findings, mechanisms and recommendations. Julkaisulinkki https://www.nature.com/articles/s41579-022-00846-2 (luettu 18.2.2024)

Euroopan parlamentin päätöslauselma covid-19-pandemiasta saaduista kokemuksista ja suosituksista tulevaisuutta varten. 12.7.2023. Julkaisulinkki: https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2023-0282_FI.html

Medscape; Sara Novak. 2024. Five Bold Predictions for Long COVID in 2024. Julkaisulinkki: https://www.medscape.com/viewarticle/five-bold-predictions-long-covid-2024-2024a10001te ?ecd=mkm_ret_240131_mscpmrk-OUS_ICYMI_etid6276579&uac=124167MV&impID=6276 579 (luettu 2.3.2024)

Proal, Amy, et al. 2023. SARS-CoV-2 reservoir in post-acute sequelae of COVID-19 (PASC). Julkaisulinkki: https://www.nature.com/articles/s41590-023-01601-2 (luettu 18.2.2024)

Reuters.2022. Insight: Long COVID’s link to suicide: scientists warn of hidden crisis. Julkaisulinkki: https://www.reuters.com/business/healthcare-pharmaceuticals/long-covids-link-suicide-scient ists-warn-hidden-crisis-2022-09-08/ (luettu 18.2.2024)

THL. Pitkittynyt koronatauti eli long covid. Linkki: https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/ koronavirus-sars-cov-2/pitkittynyt-koronatauti-eli-long-covid (luettu 18.2.2024)

Coronavirus infection long-term symptom treatment and rehabilitation should be based on research evidence

We, the Finnish Covid Association and its representatives, demand urgent actions to ensure the proper assessment and treatment of long Covid patients in Finland.

Situation in Finland after four years

The coronavirus pandemic hit Finland in mid-March 2020, when the first wave of the virus reached the country. Over the past four years, numerous virus variants have emerged, and it is likely that the majority of the population has contracted the SARS-CoV-2 virus infection, many of them multiple times. Some of those affected suffer from prolonged symptoms, lasting up to four years. Symptoms include severe fatigue, shortness of breath, brain fog, and various other neurological symptoms. Estimates of the number of people with long Covid range from a few percent to tens of percent. A review published in Nature in 2023 stated that at least 65 million people had been infected globally (Davis et al.). By September 2022, 21,000 people had received an official long Covid diagnosis in Finland (THL – The Finnish Institute for Health and Welfare). The actual number may be considerably higher today, as obtaining an official diagnosis has been challenging. Additionally, many individuals do not associate their sometimes vague symptoms with a past coronavirus infection. Diagnosis is particularly difficult for children and the elderly, as it may be challenging for them to describe symptoms and obtain information about long Covid. In Finland, there has been a lack of consistent identification and treatment practices for long Covid, and there has been little public, diverse discussion on the topic. In August 2021, a national long Covid expert group was established by the decision of the Ministry of Social Affairs and Health (STM), but its operation ended by the end of 2022. A long Covid clinic was established in Helsinki in 2021, but its operations were integrated into the Long-Term Symptoms Rehabilitation Outpatient Clinic last year. Public discussions about long Covid are led by 2-3 healthcare representatives.

Promising International Studies

The mechanisms behind long-term COVID-19 illness are still somewhat unclear, but COVID-19 is known to cause mitochondrial dysfunction, blood clotting disorders, nerve damage, and autoimmune reactions. Over the past year, increasing research evidence has emerged regarding the body’s viral reservoir, and the virus has been found in the tissues of patients even months after the acute phase of the disease (Chen et al.; Proal et al.). Several physiological changes at the cellular level were discovered over a year ago (Davis et al.). A research article published in February lists several possible root causes of the disease (Al-Aly & Topol), and another one promises possible diagnostics (Cervia-Hasler). Medscape also published optimistic predictions for the treatment of long Covid in 2024. Most of the physiological dysfunctions cannot be identified in the routine patient studies currently conducted in Finnish healthcare. Therefore, it may seem that there is no biological reason for the symptoms, although such a reason would be probable according to the latest scientific research.

Treatment and Consequences of Prolonged Corona

Various drug treatments and methods for treating long Covid have been used worldwide, but a consensus on the best treatment practice has not yet been found. However, recovery can be accelerated, and symptoms can be relieved. Many patients have found relief through medication, such as naltrexone and long-acting beta-blockers. Among non-drug treatments, pacing, or activity scheduling, particularly helps those suffering from dysautonomia and PEM symptoms. Antiviral drugs have not been widely used in Finland at any stage of the pandemic, and medications for symptom relief have been given to very few patients. Due to lack of treatment, the effects of long Covid reflect on work and family life, as well as studies. Young and working-age people are partially or completely incapacitated due to decreased functional capacity and difficult symptoms. The Finnish Covid Association asked for experiences of long Covid treatment in a peer support group, both in the public and private sectors. In the public sector, nearly half (46%) of the 149 respondents were dissatisfied or somewhat dissatisfied with the care received, with only 9% reporting being somewhat satisfied or satisfied. In the private sector, the latter figure was slightly higher at 29%. Patients’ experiences have been characterized by healthcare professionals’ lack of knowledge about the severity of the disease, the range of symptoms, or even its existence. Peer support groups repeatedly hear stories of symptoms being downplayed or diagnosed as mental health problems. Therefore, many rely solely on peer support while trying to recover from a significantly disabling illness. The attitudes of society and the healthcare sector are also reflected in the fact that in many other countries, doctors volunteer in Covid associations, but in Finland, healthcare professionals are afraid to openly admit to having a prolonged coronavirus infection.

The number of people suffering from long-term Covid may still increase with new infections. Already in 2022, researchers and the media warned of a looming crisis (Reuters, 2022). However, the impact of each current and future variant on the emergence or persistence of long Covid is still unclear. The resolution of the European Parliament from July 2023 points out that patients urgently need diagnosis and treatment and it highlights the impact of long Covid on the economy as patients are sidelined from the workforce. It emphasizes the need to create a strategy for post-acute infection syndrome to address comprehensively the threat of post-infection chronic illness. We demand urgent actions to ensure the proper assessment and treatment of those affected by long Covid in Finland. Healthcare personnel must be trained to recognize and evaluate the symptoms of long Covid. Pharmacological and non-pharmacological treatments should be equally available nationwide, and the latest research findings should be utilized in both treatment and disease identification. Patients have the right to proper diagnosis, treatment, and livelihood. In the long run, the costs of poor, inadequate, and ineffective treatment become expensive both economically and humanely.

Sources: -lista, julkaisulinkki = publication link

Långsiktiga symptom från coronavirusinfektion bör behandling och rehabilitering grundas på forskningsbevis.

Vi, Finlands Covid förening rf och dess representanter, kräver snabba åtgärder för att säkerställa en lämplig utvärdering och behandling av personer som drabbats av långvariga symptom efter covid-19 i Finland.

Situationen i Finland fyra år senare

Coronaviruspandemin nådde Finland kraftigt i mitten av mars 2020, när den första vågen av viruset nådde landet. Under de fyra åren har det setts många olika virusvarianter och förmodligen har en stor del av befolkningen haft en SARS-CoV-2-virusinfektion, många gånger om. En del av de som smittats lider av långvariga symptom, och i värsta fall har symtomen kunnat pågå i upp till fyra år. Symtom inkluderar bland annat svår trötthet, andnöd, hjärndimma och många andra neurologiska symptom. Uppskattningar av antalet personer som drabbats av lång covid varierar från några procent till tiotals procent. I en översikt publicerad i Nature 2023 uppgavs att minst 65 miljoner människor världen över hade insjuknat (Davis et al.). I Finland hade år 2022 september 21 000 personer fått en officiell diagnos för lång covid (THL). Det verkliga antalet kan idag vara betydligt högre än det rapporterade, eftersom det har varit svårt att få en officiell diagnos. Dessutom kopplar inte många smittade sina ibland diffusa symptom till den drabbade coronavirusinfektionen. Diagnostiseringen är särskilt svår när det gäller barn och äldre, eftersom det kan vara utmanande för dem att beskriva symtomen och få information om lång covid. I Finland har det saknats en enhetlig praxis för identifiering och behandling av lång covid, och det har inte förts en offentlig, mångstämmig diskussion om ämnet. I augusti 2021 tillsattes en nationell expertgrupp för lång covid enligt beslut av social- och hälsovårdsministeriet, vars verksamhet avslutades redan i slutet av år 2022. I Helsingfors startade en klinik för lång covid 2021, men verksamheten integrerades redan förra året som en del av rehabiliteringskliniken för långvariga symptom. Den offentliga diskussionen om lång covid förs av 2-3 representanter från hälso- och sjukvården.

Lovande internationell forskning

Mekanismerna bakom långvarig covidinfektion är fortfarande delvis oklara, men det är känt att coronaviruset kan orsaka dysfunktion i mitokondrierna, blodkoagulationsrubbningar, nervskador och autoimmuna reaktioner. Under det senaste året har allt mer forskningsbevis framkommit om kroppens så kallade virusreservoar, och virus har hittats i drabbade vävnader månader efter den akuta fasen av sjukdomen (Chen et al.; Proal et al.). Flera fysiologiska förändringar på cellnivå har upptäckts för över ett år sedan (Davis et al.). En forskningsartikel publicerad i februari listar flera möjliga orsaker till sjukdomen (Al-Aly & Topol), och en annan lovar möjlig diagnostik (Cervia-Hasler). Även Medscape har publicerat optimistiska förutsägelser om behandlingen av lång covid år 2024. De flesta fysiologiska dysfunktioner kan inte hittas i de studier som för närvarande rutinmässigt utförs på patienter inom den finska hälso- och sjukvården. På så sätt kan det verka som om det inte finns någon biologisk orsak till symtomen, trots att den senaste vetenskapliga forskningen tyder på att en sådan är trolig.

Behandlingen och konsekvenserna av långvarig covid

Det har funnits olika läkemedelsbehandlingar och metoder för att behandla lång covid runt om i världen, men det finns ännu ingen konsensus om den bästa behandlingspraxisen. Det är emellertid möjligt att påskynda återhämtningen och lindra symtomen. Många patienter har upplevt att de har fått hjälp av läkemedelsbehandlingar såsom naltrexon och långverkande betablockerare. Av läkemedelsfria behandlingar hjälper taktningen, dvs. att rytmisera aktiviteten, särskilt de som lider av dysautonomi och PEM-symtom. Antivirusläkemedel har inte varit brett använda i Finland under något skede av pandemin, och läkemedel för att behandla symtom har endast givits till mycket få. Som ett resultat av bristen på behandling påverkar de långvariga konsekvenserna av covid-19 arbets- och familjelivet samt studierna. Många unga och personer i arbetsför ålder är helt eller delvis arbets- eller studieodugliga på grund av försämrad funktionsförmåga och besvärliga symtom. Finlands Covid Förening frågade i en stödgrupp om erfarenheter av behandling av lång covid både inom den offentliga och den privata sektorn. I den offentliga sektorn var nästan hälften (46%) av de 149 respondenterna missnöjda eller ganska missnöjda med den vård de fick, och endast 9% svarade att de var ganska nöjda eller nöjda. Inom den privata sektorn var den senare siffran något högre, nämligen 29%. Patienternas erfarenheter har präglats av brist på information från vårdpersonalen om sjukdomens allvar, symptom och över huvud taget dess existens. I stödgrupperna återkommer berättelser om att symtom bagatelliseras eller diagnostiseras som psykiska problem. Många förlitar sig därför enbart på stöd från sina kamrater när de försöker återhämta sig från en sjukdom som betydligt påverkar deras liv. Även samhällets och hälso- och sjukvårdssektorns attityder avslöjar något. I många andra länder arbetar läkare frivilligt i covid-föreningar, men i Finland vågar inte hälso- och sjukvårdspersonal öppet berätta att de lider av långvarig coronavirusinfektion.

Antalet personer som lider av lång covid kan möjligen öka med nya fall av smitta. Redan år 2022 varnade forskare och media för en kokande kris (Reuters, 2022). Effekterna av varje nuvarande och kommande virusvariant på uppkomsten eller förlängningen av lång covid är emellertid fortfarande oklara. Även Europaparlamentets resolution från juli 2023 påpekar att patienterna desperat behöver diagnoser och behandling samt påminner om lång covidens påverkan på ekonomin när de sjuka blir utanför arbetslivet samt om behovet av en strategi för att hantera det postinfektiösa syndromet efter akut infektion, som tar itu med hotet om kronisk sjukdom efter infektionen. Vi kräver snabba åtgärder för att säkerställa en lämplig utvärdering och behandling av personer som lider av lång covid i Finland. Personalen inom hälso- och sjukvården bör utbildas för att kunna identifiera och bedöma symtomen på lång covid. Läkemedels- och läkemedelsfria behandlingar bör användas jämlikt över hela landet, och den senaste forskningen bör utnyttjas både i behandlingen och i identifieringen av sjukdomen. De drabbade har rätt till en korrekt diagnos, behandling och försörjning. Kostnaderna för dålig, felaktig och ineffektiv behandling blir på lång sikt både ekonomiskt och mänskligt dyra.

Källör: -lista, Julkaisulinkki = publiceringslänk

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Suomen Covid -yhdistys ry haluaa tuoda toisen näkökulman Ilta-Sanomien (25.1.2024) artikkeliin Long Covidin vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin. Alunperin Aftonbladetissa julkaistussa jutussa ylilääkäri ja professori Kristian Borg Karoliinisesta instituutista kertoo huolensa koronavirusinfektion aiheuttamista pitkäaikaisista kognitiivisista vaikutuksista, joiden seuraamuksia hoidetaan Tukholmassa toimivalla poliklinikalla edelleen jopa 4-5 uuden potilaan viikkotahdilla. Kaikkiaan klinikalle on lähetetty yli tuhat pitkittyneistä oireista kärsivää potilasta.

Artikkeliin oli haastateltu Suomesta HUS:n pitkittyneiden oireiden kuntoutuspoliklinikalla työskentelevää ylilääkäriä Helena Liiraa, joka kertoo, että Suomessa vastaavia havaintoja ei ole tehty eikä klinikalla hoidettavana olevilla potilailla ole voitu todeta vakavia neurologisia oireita laajoista tutkimuksista huolimatta. Toisaalta hän kuitenkin toteaa heti perään, että vaikka koronan sairastamisen jälkeen kärsisi neurologisista oireista, on ennuste hyvä ja niistä voi parantua ja kuntoutua. Epäselväksi jää kenelle jälkimmäinen viesti on tarkoitettu, jos suomalaisilla ei tällaisia oireita kerran ole.

Suomen Covid -yhdistyksellä on myös hyvä käsitys Suomen long covid -tilanteesta potilaiden näkökulmasta. Useimmilla yhdistyksen vapaaehtoisilla toimijoilla ja jäsenillä on long covid -diagnoosi ja lisäksi vertaistukiringissä sadat sairastuneet jakavat kokemuksiaan. Yhdistyksen käsitys on, että Ruotsissa todetut oireet ovat hyvinkin tavallisia Suomessa. Ja miksi ei olisi, sillä molemmissa maissa kiertäneet koronavariantit ja sairastuneiden fysiologia ovat pitkälti samanlaisia.

Yhdistys ei myöskään nopealla kyselykierroksella tunnistanut Liiran mainitsemia laajoja tutkimuksia vakavien neurologisten oireiden löytämiseksi. Todennäköistä on myös, että sairaimmat long covid -potilaat eivät ole edes kyenneet tulemaan klinikan asiakkaaksi tai saaneet sinne lähetettä aiemmin vaatimuksena olleen positiivisen PCR-testin takia. Klinikalla on tosin yhdessä vaiheessa tehty kognitiivisia testejä, mutta kaikki asiakkaat eivät näihin testeihin osallistuneet. Testauksen yhteydessä psykologi on kirjannut tarvittaessa esitietoihin tai tuloksiin poikkeamat kognitiivisissa toiminnoissa, joten on virheellistä väittää, ettei suomalaisen klinikan asiakkailla olisi kognitiivisia oireita.

HUS:n pitkittyneiden oireiden kuntoutuspoliklinikan käsitys long covid -potilaiden vähenemisestä voi johtua siitä, että monet sekä klinikalla jo vierailleet että uudet long covid -potilaat ovat ymmärtäneet, ettei klinikka tarjoa sellaista hoitoa, mitä he tarvitsisivat ja jättävät näin ollen suosiolla klinikan väliin. Yhdistys on tosin Liiran kanssa samaa mieltä siitä, että täyttä selvyyttä pitkittyneen koronataudin syistä ja biologisista seuraamuksista ei ole vieläkään saatu. Tämän epävarmuuden pitäisi kuitenkin tarkoittaa nimenomaan avoimuutta erilaisia oireita ja hoitokeinoja kohtaan. Yhdistys ei myöskään suosittele paniikkia, mutta huolissaan aiheesta pitäisi todellakin olla, kuten ruotsalaiset tutkijatkin toteavat.

—

Linkki Iltasanomien artikkeliin

http://tinyurl.com/48wjs4db

Linkki Aftonbladetin artikkeliin (maksumuurin takana)

http://tinyurl.com/mu4vkd3a

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Kannanotto Ilta-Sanomissa 18.11.2023 olleeseen juttuun, jossa THL:n Tutkimusprofessori Markus Perola otti kantaa long covidiin.

IS:n Artikkelin löydät täältä:

Haluamme Suomen Covid -yhdistys ry:nä tuoda esiin toisen näkökulman Markus Perolan Ilta-Sanomissa 18.11.2023 olleeseen haastatteluun liittyen long covidiin. (1) Perola kertoo, että long covid on sekä yli- että alidiagnosoitu. Yhdistyksemme näkemyksen mukaan long covid on vahvasti alidiagnosoitu. Koronan testaus on vähentynyt huomattavasti verrattuna esimerkiksi vuoteen 2022, mikä vaikeuttaa akuutin koronan sairastamisen yhdistämistä pitkittyneisiin oireisiin. Lisäksi sairastuneita on diagnosoitu virheellisesti muiden sairauksien, kuten ahdistuneisuushäiriön, alle. Myöskään monia muita tapahtumia, kuten sydänsairaudet, ei kyetä kytkemään SARS-CoV-2 -infektioon.

Kansainvälisesti on todettu, eri tutkimuksista riippuen, että long covidiin sairastuu 5-40 % koronan sairastaneista. New Yorkin osavaltion vakuutusrahaston tietojen mukaan 18 % long covidia sairastavista etuuksien hakijoista ei voinut palata töihin yli vuoteen. (2) Suomessa, testitulosten puuttuessa, jätevesitutkimukset antavat viitettä sairastuneiden määrästä ja näin ollen myös arviota, kuinka moni sairastuu long covidiin. Julkisen keskustelun mukaan Omicron ja sen alavariantit olisivat lievempioireisia. Siitä huolimatta Omicron- ja Delta-infektoituneilla oli vaikeampi long covid kuin alkuperäisessä variantissa. long covidin vaikeusasteessa ei ollut kliinisesti merkittävää lieventymistä 1,5 vuotta tartunnan jälkeen. Potilaista 57 % ei ollut parantunut 1,5 vuoden kuluttua tartunnasta, eikä muunnelmien välillä ollut tässä vaiheessa eroja. (3)

Perola muistuttaa, että long covid ei ole uusi asia. Esimerkiksi influenssan seurauksena toimintakyky voi laskea. On totta, että eri patogeenit ovat ennenkin aiheuttaneet pitkäaikaisia oireita, tästä esimerkkinä Epstein-Barr Virus (EBV). SARS-CoV-2 on kuitenkin aivan omassa luokassaan, kun mietitään oireiden laajuutta sekä niiden vaikutusta sairastuneen toimintakykyyn ja sairastuneiden määrään. Lisäksi SARS-CoV-2 on uusi virus, jonka pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä täysin tunneta. (4)

On myös huomattava, että SARS-CoV-2 virus aktivoi monia latentteja viruksia, kuten juuri mm. EBV:n. (4) On myös selvää, että long SARS (post SARS -ongoing symptomatology) on olemassa ja sen oireet jatkuvat niin, että se on voinut muuttaa joidenkin potilaiden elämää tuhoisasti. John Patcai tutki vuonna 2022 (5) ”Onko long covid samanlainen kuin long SARS”. Tässä tutkimuksessa selvisi, että long SARS:n ja long covidin (PASC) välillä on riittävästi yhtäläisyyksiä oireissa, löydöksissä ja ajan kuluessa, jotta voidaan ennustaa, että on erittäin todennäköistä, että jokin long covid -vamma säilyy pysyvästi. Vuonna 2004 tutkittiin 50 terveydenhuollon työntekijää, jotka olivat vammautuneet ​​SARS-tartuntansa vuoksi. Potilailla oli monia jatkuvia oireita, mutta yleisimpiä olivat väsymys, hengityselinten oireet, kognitiiviset oireet, mielenterveyden häiriöt ja unihäiriöt. Tämä oirekirjo on melko samanlainen kuin kirjallisuudessa raportoidut long covid -potilaiden oirekirjot. Nämä tutkimukseen vuonna 2004 osallistuneet 50 potilasta eivät saaneet vanhaa elämäänsä takaisin ajan ja hoidon myötä. Jotkut eivät koskaan voineet palata töihin ja jotkut kokeilivat työhön paluuta, mutta epäonnistuivat. (5)

Perola toteaa, että long covidilla on suuri spontaani paranemistaipumus. Kaipaisimme tähän lähdettä: mihin tutkimuksiin hän viittaa? Yhdistyksen kokemuksen mukaan moni sairastunut kokee oireet todella vaikeaksi hoitaa ja sairaudesta parantuminen on kovan työn alla helpoimmillaankin. Paranemistilastoja voi kaunistaa myös se tosiasia, että moni pitkään sairastanut ei enää käy terveydenhuollon vastaanotolla, sillä he kokevat, ettei apua saa eikä oireita oteta siellä tosissaan. 

Monella jo 2020 koronaan sairastuneella long covid -oireet ovat jatkuneet yhtäjaksoisesti tai aaltoillen aina sairastumisesta asti eikä läheskään kaikilla näy merkkejä toipumisesta. Mikäli sairastunut on onnistunut paranemaan kohtuullisessa ajassa, ei se useinkaan ole tapahtunut itsestään, vaan sairastunut on käyttänyt apuna mm. Pacing- kuntoutusta. (6)  Osalle sairastuneista mikään olemassa oleva hoitokeino ei ole helpottanut oireilua tai palauttanut toimintakykyä täysin. Vähintään 5–10 %:lle eloonjääneistä kehittyy long covid. Toipuminen on erittäin harvinaista kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tämä on suuri haaste jo valmiiksi kuormittuneille terveydenhuoltojärjestelmille. (7) Oireet voivat kestää vuosia, ja erityisesti sairastuneilla, joilla on dysautonomian oireita tai muita ME/CFS:n viittaavia oireita, voivat oireet jatkua jopa elinikäisenä. (8)

Perola toteaa vielä, että erilaisissa vertaistukiryhmissä korostuu työikäisten naisten sairastuminen. Tämä vaikuttaa nykyajan versiolta naisten hysteriasta. (9) Perola sanoo myös, että ikäihmisillä kyllä on long covidia, mutta he ovat tottuneet erilaisiin vaivoihin. Yhdistyksemme uskoo, että yhtälailla ikäihmisiä vaivaa long covid ja se vie heiltä merkittävästi toimintakykyä ja alentaa elinajanodotetta sekä elämänlaatua. Ikäihmisten osalta on ongelmallista se, että long covid -oireita ei välttämättä oteta tosissaan tai ne kuitataan perussairauksista johtuviksi. Näin ollen ikäihmisten on haastavaa saada oireisiinsa apua tai tukea. Ikäihmiset eivät myöskään itse välttämättä osaa tiedostaa long covidin mahdollisuutta, eivätkä näin ollen osaa hakea siihen apua. On myös huomattava, että terveyspalveluja on annettava yhdenvertaisesti siten, ettei ihmisiä aseteta eri asemaan esimerkiksi iän, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Hoitoa on saatava yhdenvertaisesti asuinkunnasta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta. (10)

Lapset Perola unohtaa kokonaan. Asiantuntijat sanovat, että long covid on aliarvioitu ja diagnosoitu väärin lapsilla. Lapset eivät välttämättä tunnista, että heillä on rasituksen jälkeinen huonovointisuus tai aivosumua. Usein lapsilla ja nuorilla alkaa koulumenestys laskemaan ja he väsyvät koulupäivän aikana. (11) Edellisen SARS-pandemian vaikutuksista on olemassa pitkittäistutkimuksia, jotka osoittavat virusinfektion vaikuttaneen haittaavasti myös lasten kehittymiseen. (12)

LÄHTEET

  1. Koronaan sairastuneelle Heidille, 42, tuli uskomattomia oireita – totuus selvisi kolme kuukautta myöhemmin https://www.is.fi/terveys/art-2000009995799.html 
  2. Long COVID and Significant Activity Limitation Among Adults, by Age — United States https://www.cdc.gov/mmwr/volumes/72/wr/mm7232a3.htm
  3. Long-term prognosis at 1.5 years after infection with wild-type strain of SARS-CoV-2 and Alpha, Delta, as well as Omicron variants https://www.ijidonline.com/article/S1201-9712(23)00760-9/fulltext
  4. Detrimental effects of COVID-19 in the brain and therapeutic options for long COVID: The role of Epstein–Barr virus and the gut–brain axis https://www.nature.com/articles/s41380-023-02161-5
  5. Is ‘Long Covid’ similar to ‘long SARS’? https://academic.oup.com/ooim/article/3/1/iqac002/6604756?login=false
  6. Pacing https://longcovid.physio/pacing
  7. Determinants of the onset and prognosis of the post-COVID-19 condition: a 2-year prospective observational cohort study https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2666776223001436
  8. Long COVID: major findings, mechanisms and recommendations https://www.nature.com/articles/s41579-022-00846-2
  9. Ignored and dismissed: The ongoing struggle of women with long COVID https://www.genderandcovid-19.org/editorial/ignored-and-dismissed-the-ongoing-struggle-of-women-with-long-covid/
  10. Potilaan oikeudet https://stm.fi/potilaan-oikeudet
  11. SARS pandemic exposure impaired early childhood development in China https://www.nature.com/articles/s41598-021-87875-8
  12. Not ’little adults’: Experts say long COVID undercounted, misdiagnosed in kidshttps://www.cidrap.umn.edu/covid-19/not-little-adults-experts-say-long-covid-undercounted-misdiagnosed-kids

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Kannanotto MTV3:n 16.3.2022 aamu-uutisissa olleeseen long covidia koskevaan uutiseen ja sitä käsittelevään koosteeseen MTV:n nettisivuilla

Mihin katosivat Suomen Long Covid -potilaat?

MTV Uutiset ja Ilta-Sanomat uutisoivat viikolla 11 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) long covid klinikasta vastaavan ylilääkäri Helena Liiran haastatteluun perustuen, että asiantuntija-arvion mukaan long covidista kärsii Suomessa vain 1-5 % Covid-19 taudin sairastaneista. Uutisoinnissa annettiin ymmärtää, että väite edustaa kaikkien asiantuntijoiden yhteistä kantaa, eikä long covid tule Suomessa aiheuttamaan huolta. Väitettä perusteltiin Long Covid -klinikalle saapuvien lähetteiden, long covid -diagnoosilla saatujen sairauspäivärahojen sekä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden vähäisellä määrällä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n maltillisen arvion mukaan 10-20 prosenttia Covid-19 taudin sairastaneista kärsii pitkittyneistä oireista (1). Useissa meta-analyyseissä ja systemaattisissa katsauksissa long covid -oireita on arvioitu esiintyvän vähintään 50 % Covid-19 taudin sairastaneista aikuisista (2,3,4,5,6). Uusimman lapsia koskevan meta-analyysin mukaan (N=80 000) pitkittyneitä oireita esiintyi 25 %:lla Covid-19 taudin sairastaneista lapsista (7). Tanskalaisen kansallisen tutkimuksen mukaan 6-12 kuukautta Covid-19 taudin sairastamisen jälkeen yli puolet (N=61 000, 53,1 %) positiiviseksi testatuista kotona Covid-19 taudin sairastaneista raportoi vähintään yhden seuraavista oireista: keskittymiskyvyn vaikeus, muistiongelmat, unihäiriö, psyykkinen tai fyysinen uupumus (8). Kotimaisia tuloksia sairauden esiintyvyydestä Suomessa on tulossa Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottamana lähikuukausina.

Väestötasolla long covidin esiintyvyyttä on seurattu systemaattisesti kuukausittain terveysviranomaisten toimesta ainoastaan Britanniassa, jossa 31.1.2022 mennessä 1,5 miljoonaa ihmistä raportoi kärsivänsä long covid oireista (2,4 % väestöstä) ja jokapäiväisiin arjen toimintoihin long covid oireiden koki vaikuttavan 989 000 (64 %) vastanneista (9). Euroopan Unionin jäsenmaissa long covidin hoitoon, seurantaan ja tutkimukseen osoitetut resurssit vaihtelevat maakohtaisesti (10). Esimerkiksi Britanniassa on 80 julkisen sektorin Long Covid -klinikkaa ja Skotlanti on varautunut rahoittamaan 10 miljoonalla punnalla erikseen paikallisia long covid -potilaita terveyslautakuntien kautta (11). Ruotsissa toimii 22 Long Covid -klinikkaa ja diagnoosin on puolestaan saanut yli 26 000 henkilöä (12). Meillä Suomessa klinikoita on yksi ja THL:n tilaston mukaan long covid -diagnoosi (U09.9) oli vuonna 2021 annettu alle 800 henkilölle (13).

Uutisoinnissa Suomessa on toistuvasti jätetty huomiotta seikkoja, jotka vaikuttavat Long Covid -klinikan lähetteiden sekä long covid -diagnoosilla haettujen ja saatujen sairauspäivärahojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrään. THL on tiedottanut long covid -diagnoosikoodien käyttöönotosta 4.12.2020 (14), mutta niiden käyttö on edelleen puutteellista. Sairauspäivärahaa long covid -diagnoosilla saaneiden määrä näyttäytyy vain jäävuoren huippuna. Muita diagnooseja käytetään osin tiedonpuutteen, mutta myös sairausajan etuuksien vuoksi. Vaikka potilaan oirekuva aiheuttaisi merkittävää toimintakyvyn heikentymistä, hankaloittaen päivittäisistä perustoiminnoista suoriutumista, usein long covid -diagnoosilla haettu etuus hylätään. Perusteena on todettu, ettei pitkittynyt oireilu aiheuta työkyvyn laskua tai objektiivisia tutkimuslöydöksiä ei ole osoitettavissa tällä hetkellä käytössä olevien diagnostisten menetelmien avulla. Samat etuudet myönnetään kuitenkin esimerkiksi masennuspotilaille kliinisen oirekuvan ja potilaan kertoman perusteella. Suomen Covid -yhdistys kehottaa, että diagnoosikoodit on otettava laajamittaiseen, täsmälliseen käyttöön terveydenhuollossa.

HUS:in Long Covid -poliklinikalle pääsyn vaatimuksena on vähintään kolme kuukautta kestänyt oireilu ja positiivinen PCR- tai vasta-ainetestitulos (15). Sisäänottokriteerit eivät perustu WHO:n diagnostisiin kriteereihin, joiden mukaan 2 kuukautta kestänyt oireilu ja kliininen oirekuva riittävät diagnoosin asettamiseen (16). Suurin osa ensimmäisen aallon aikana sairastuneista jäi keväällä 2020 ilman testitulosta testauksen tiukkojen kriteerien vuoksi ja näin ollen merkittävä osa hoitoa tarvitsevista potilaista rajautuu edelleen hoidon ulkopuolelle. Muualta Suomesta hoitoon hakeutuminen Helsinkiin on vakavimmin oireileville mahdotonta terveydentilan vuoksi. Myöskään selkeitä poliklinikalle lähettämisen kriteereitä ei Uudenmaan ulkopuolisille potilaille ja lääkäreille ole tiedossa.  Lisäksi Omicron-aalto alkoi Suomessa voimakkaana vasta joulukuussa 2021, joten on tässä vaiheessa ennenaikaista arvioida, kuinka suuri osa heistä tulee jatkossa tarvitsemaan poliklinikan palveluja. Useissa tutkimuksissa on todettu rokotteiden vähentävän long covidiin sairastumisen riskiä, mutta ei kokonaan poistavan sitä (17, 18, 19, 20).

Long covid -diagnoosien asettamatta jättäminen johtaa vääjäämättä siihen, että sairauden todellinen esiintyvyys ei tule esille. Potilaat eivät myöskään saa heille kuuluvaa hoitoa ja kuntoutusta, eikä tutkimusrahoitusta kohdisteta sairauteen, jota ”ei oikeastaan ole olemassa”. Suomen Covid -yhdistys ry peräänkuuluttaa medialta vastuullisuutta long covidista uutisoidessa, jotta heikossa asemassa olevien potilaiden tilanne ei entisestään hankaloituisi. Toimittaja Fiona Lowenstein on laatinut long covidista kirjoittaville toimittajille työn avuksi oppaan (21), johon toivoisimme long covid tiedottamisen parissa työskentelevien tutustuvan. Suomen Covid -yhdistys ry on myös valmis osallistumaan hoitopolkujen sekä hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluprosesseihin sekä tuomaan terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksissa esille potilasnäkökulmaa.

Suomen Covid -yhdistys ry

Yhteydenotto

Taija Rutanen, Suomen covid ry -yhdistyksen hallituksen sihteeri

taija.rutanen@suomencovidyhdistys.fi

LÄHTEET

  1. WHO. Coronavirus Disease (covid-19): Post Covid-19 condition. https://www.who.int/news-room/questions-and-answers/item/coronavirus-disease-(covid-19)-post-covid-19-condition
  2. Lopez-Leon, S., Wegman-Ostrosky, T., Perelman, C., Sepulveda, R., Rebolledo, P. A., Cuapio, A., & Villapol, S. (2021). More than 50 long-term effects of Covid-19: a systematic review and meta-analysis. Scientific reports, 11(1), 1-12. https://www.nature.com/articles/s41598-021-95565-8
  3. long, Q., Li, J., Hu, X., Bai, Y., Zheng, Y., & Gao, Z. (2021). Follow-Ups on Persistent Symptoms and Pulmonary Function Among Post-Acute Covid-19 Patients: A Systematic Review and Meta-Analysis. Frontiers in medicine, 8. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8448290/
  4. Fernández-de-Las-Peñas, C., Palacios-Ceña, D., Gómez-Mayordomo, V., Florencio, L. L., Cuadrado, M. L., Plaza-Manzano, G., & Navarro-Santana, M. (2021). Prevalence of post-covid-19 symptoms in hospitalized and non-hospitalized Covid-19 survivors: A systematic review and meta-analysis. European journal of internal medicine, 92, 55-70. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0953620521002089
  5. Groff, D., Sun, A., Ssentongo, A. E., Ba, D. M., Parsons, N., Poudel, G. R., … & Chinchilli, V. M. (2021). Short-term and long-term rates of postacute sequelae of SARS-CoV-2 infection: a systematic review. JAMA network open, 4(10), e2128568-e2128568. https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/article-abstract/2784918
  6. Chen, C., Haupert, S. R., Zimmermann, L., Shi, X., Fritsche, L. G., & Mukherjee, B. (2021). Global Prevalence of Post-Acute Sequelae of Covid-19 (PASC) or long covid: A Meta-Analysis and Systematic Review. medRxiv. https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.11.15.21266377v1
  7. Lopez-Leon, S., Wegman-Ostrosky, T., del Valle, C.A., Perelman, C., Sepulveda, R., Rebolledo, P. A., Cuapio, A., & Villapol, S. (2022). Long covid in Children and Adolescents: A Systematic Review and Meta-analyses. Medrxiv: The Preprint Service for Health Sciences. https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2022.03.10.22272237v1
  8. Vedel, S, AI., Spiliopoulos, L., Bager, P., Nielsen, N. M., Hansen, J. V., Koch, A., … & Hviid, A. (2022). Post-acute symptoms, new onset diagnoses and health problems 6 to 12 months after SARS-CoV-2 infection: a nationwide questionnaire study in the adult Danish population.
  9. Prevalence of ongoing symptoms following coronavirus (Covid-19) infection in the UK : 3 March 2022. 3.3.2022. https://www.ons.gov.uk/peoplepopulationandcommunity/healthandsocialcare/conditionsanddiseases/bulletins/prevalenceofongoingsymptomsfollowingcoronaviruscovid19infectionintheuk/3march2022
  10. Covid-19: How Europe is approaching long covid. https://www.bmj.com/content/376/bmj.o158
  11. Baraniuk Chris Covid-19: How Europe is approaching long covid. The Bristish Medical Journal (BMJ 2022;376:o158). https://www.bmj.com/content/376/bmj.o158 (viitattu 17.3.2022)
  12. Covid-19 Data Portal Sweden. https://www.covid19dataportal.se/sv/data_types/health_data/post_covid/#geografisk-f%C3%B6rdelning-av-diagnostiserade-fall-relativt-populationens-storlek
  13. Perola Markus, THL, 2022. Henkilökohtainen tiedonanto.
  14. Koodistopalvelutiedote 65/2020: ICD-10 Tautiluokitusta päivitetty Covid-19 koodeilla. https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/-/koodistopalvelutiedote-65/2020-icd-10-tautiluokitusta-paivitetty-covid-19-koodeilla
  15. HUS. https://www.hus.fi/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/koronavirusinfektion-pitkaaikaisoireiden-poliklinikka#mill%C3%A4-kriteereill%C3%A4-potilaat-p%C3%A4
  16.  WHO 2021. A clinical case definition of Post-covid-19 condition by a Delphi consensus. https://reliefweb.int/report/world/clinical-case-definition-post-covid-19-condition-delphi-consensus-6-october-2021
  17. Antonelli, M., Penfold, R. S., Merino, J., Sudre, C. H., Molteni, E., Berry, S., … & Steves, C. J. (2022). Risk factors and disease profile of post-vaccination SARS-CoV-2 infection in UK users of the covid Symptom Study app: a prospective, community-based, nested, case-control study. The Lancet Infectious Diseases, 22(1), 43-55. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1473309921004606
  18. Senjam, S., Balhara, Y. P. S., Kumar, P., Nischal, N., Manna, S., Madan, K., … & Gulleira, R. (2021). Assessment of Post Covid-19 Health Problems and Its Determinants in North India: A Descriptive Cross-Sectional Study. Available at SSRN 3937558. https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3937558
  19. Al-Aly, Z., Bowe, B., & Xie, Y. (2021). Long covid after Breakthrough covid-19: the post-acute sequelae of breakthrough covid-19. https://assets.researchsquare.com/files/rs-1062160/v1/7543b8c8-32ca-4021-92a4-fac24c5e3d24.pdf?c=1641822087
  20. Taquet, M., Dercon, Q., & Harrison, P. J. (2021). Six-month sequelae of post-vaccination SARS-CoV-2 infection: a retrospective cohort study of 10,024 breakthrough infections. medRxiv. https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.10.26.21265508v3
  21. Lowenstein, Fiona. Body Politic’s master guide to covering long covid. A reference tool for journalists and advocates for shaping news coverage of long-term symptoms of Covid-19.  https://drive.google.com/file/d/1_H4Yd-PeHGxv-FQXur63b-BJn7fIXb6y/view

Viralliseen koronatestiin kannattaa hakeutua oman oikeusturvansa vuoksi

Ilta-Sanomien uutisoinnissa (”Kotitesti vai virallinen koronatestitulos? Toimi näin, jos haet Kela-etuuksia”, 3.1.) ihmisiä kehotetaan tekemään kotitesti virallisen koronatestin sijasta. Koronan kotitesti onkin hyvä tehdä silloin, jos henkilö on altistunut koronavirukselle tai hänellä on selkeät oireet.

On kuitenkin hyvä tiedostaa, että tämän lisäksi tulisi hakeutua viralliseen koronatestiin eli PCR-testiin joko julkisen tai yksityisen sektorin terveydenhuoltoon, joista suurin osa toimii ajanvarauksella.

Virallinen koronatesti tulee tehdä, jotta sairastunut henkilö saa tartunnastaan virallisen todistuksen niin Kanta-arkistoon kuin terveydenhuoltoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Kelasta voi tarvittaessa hakea tartuntatautipäivärahaa vain virallisella tartuntatautilääkärin allekirjoittamalla päätöksellä.

Ainoastaan PCR-testistä saadulla positiivisella testituloksella voi saada kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksen, jolla jäädään eristykseen eli pois työstä määräajaksi. Ainakaan tällä hetkellä ei ole mahdollista hakea tartuntatautipäivärahaa pelkän kotitestituloksen turvin.

On hyvä muistaa, ettei tartuntatautipäivärahaa ja sairauspäivärahaa voi saada samanaikaisesti. Lisäksi jos työnantaja maksaa palkan eristysajalta, suoritetaan tartuntatautipäiväraha työnantajalle. Työnantaja ei voi saada korvausta työntekijän sairauspoissaolosta ilman lääkärintodistusta, joten myös tämän vuoksi virallinen testitulos ja eristyspäätös on tarpeellinen.

Koronavirustestaus on ollut Suomessa ongelmallista vuoden 2020 alkukeväästä lähtien. Tällöin koronavirustestiin pääsivät vain harvat eli kaikkia henkilöitä ei testattu oireista tai mahdollisesta altistumisesta huolimatta. Yleensä testiin pääsyn kriteerinä oli matka kohteeseen, jossa oli ollut paljon Covid-19-tartuntoja tai tiedossa oleva suora altistuminen koronavirusta sairastavaan.

Henkilöt, jotka sairastivat koronan keväällä 2020 ilman positiivista testitulosta, ovat olleet hankalassa tilanteessa pian kahden vuoden ajan, sillä heistä sadoille ihmisille on tullut Long Covid eli pitkän koronan oireistoa. Kun sairastuneella henkilöllä ei ole virallisesti todettua tautia, ei hän silloin ole oikeutettu sairauspäivärahaan edes taudin pitkittyessä.

Lisäksi moni kokee tulleensa vähätellyksi, sillä ilman positiivista testitulosta ei ole näyttöä sairastetusta infektiosta, vaikka potilas olisi kovinkin oireinen.

Suomen Covid -yhdistys ry pohjaa kantansa WHO:n antamaan suositukseen Long Covid -potilaiden hoidosta. WHO:n mukaan jokaisen sairastuneen covid-potilaan hoito tulee turvata myös oireiden pitkittyessä ja muuttuessa Long Covid -oireiksi.

Vaikka kliininen oirekuva periaatteessa riittää diagnoosin antamiseen, on Suomessa kevään 2020 kokemuksen pohjalta todettavissa, että ilman positiivista testitulosta on vaikea saada sairauden jälkihoitoa. Jotta jokainen Suomessa asuva henkilö saa tasa-arvoista kohtelua ja hyvää, laadukasta terveydenhoitoa, tulee kaikilla olla oikeus päästä viralliseen PCR-testiin riippumatta rokotteiden määrästä, iästä tai asuinpaikasta.

Suomen Covid -yhdistys ry suosittaa myös, että mikäli kotona tehty testi on toistetusti positiivinen, mutta PCR-testi jää negatiiviseksi, on potilaan taudinkuva arvioitava kliinisesti voinnin perusteella ja diagnoosi annettava THL:n ohjeen mukaisesti. Tällä hetkellä jopa positiivisen testituloksen saaneet henkilöt ovat huonossa asemassa taloudellisesti Long Covidin suhteen: edes ammattitautidiagnoosi ei tarkoita automaattisesti taloudellista korvausta työkyvyttömyydestä tai osatyökykyisyydestä.

Sairastuneen taloudellinen asema ja sairaanhoidon saatavuus heikkenevät selkeästi positiivisen PCR-testin puuttuessa. Näin ollen Suomen Covid -yhdistys ry suosittelee vakavasti jokaista hakeutumaan viralliseen koronatestiin ennen kaikkea oman oikeusturvansa vuoksi.

TAIJA RUTANEN

Suomen Covid -yhdistys ry:n hallituksen sihteeri

https://www.ts.fi/lukijoilta/5529811